Verokeinottelua

Valtiovarainministeriö julkaisi tänään tiedotteen, jonka mukaan ministerivaliokunta on käsitellyt yritysten rajoittamatonta korkojen verovähennysoikeutta. Tätä korkovähennysoikeutta ollaan tarkastamassa niin, että "yhteiskunnalle haitallinen verokeinottelu" saadaan kuriin.

Alikapitalisointi tarkoittaa yrityksen rahoittamista korkealla vieraan pääoman määrällä suhteessa omaan pääomaan. (Yrityksen rahavarat koostuva siis omasta pääomasta jota on esimerkiksi osakepääoma ja tilikausien voitto sekä vieraasta pääomasta eli esimerkiksi lainarahasta). Alikapitalisointia on käytetty konserneissa, jotka muodostuvat useassa maassa toimivista yhtiöistä. Ja sitten syntyy tällainen tilanne.

1. Yritys ottaa lainaa ulkomailta esimerkiksi emoyhtiöltä tai ulkomailla asuvalta osakkaalta.
2. Yritys maksaa korkoa tälle lainalle (eli siis ulkomaiselle emoyhtiölle tai osakkaalle). Lainan korko on voitu sopia mahdollisimman suureksi.
3. Yritys saa Suomessa vähentää nämä korot omista tuloistaan.
4. Ulkomailla emoyhtiö tai osakas kieriskelee korkotuloissa.

--> Tuloksena on siis huomattavasti parempi tilanne kuin jos maksettaisiin normaalisti osakkaille osinkoja (joita yritys ei saa vähentää verotuksessaan).

Tällainen tilanne pääsee syntymään, kun rajat ylittävät korkokulut on vapautettu Suomessa lähdeverosta.

Ihmisoikeudet ja ne bis in idem verotuksessa

Ihmisoikeuksien satama. Liittyykö nosturi aiheeseen?

Ne bis in idem on latinaa, joka voidaan kääntää "ei kahdesti samassa asiassa". Periaate tarkoittaa sitä, että samasta asiasta ei voida antaa kahta tuomiota. Eli siis ei voida "tuplarangaista" esimerkiksi kahdessa eri valtiossa tai jopa samassa valtiossa samasta asiasta. Itselleni tulee jotenkin hämärästi mieleen aiheeseen liittyviä lööppejä, mutta asian tarkempi sisältö tuntuu vähäsen etäiseltä. Ne bis in idem löytyy Euroopan ihmisoikeussopimuksen 7. lisäpöytäkirjan 4 artiklasta.

Kielto syyttää ja rangaista kahdesti

1. Ketään ei saa saman valtion tuomiovallan nojalla tutkia uudelleen tai rangaista oikeudenkäynnissä rikoksesta, josta hänet on jo lopullisesti vapautettu tai tuomittu syylliseksi kyseisen valtion lakien ja oikeudenkäyntimenettelyn mukaisesti.

2. Edellisen kappaleen määräykset eivät estä ottamasta juttua uudelleen tutkittavaksi asianomaisen valtion lakien ja oikeudenkäyntimenettelyn mukaisesti, jos on näyttöä uusista tai vasta esiin tulleista tosiseikoista tai jos aiemmassa prosessissa on tapahtunut sellainen perustavaa laatua oleva virhe, joka voisi vaikuttaa lopputulokseen.

3. Tästä artiklasta ei saa poiketa yleissopimuksen 15 artiklan perusteella.

Lopullisesti vapautettu tai tuomittu syylliseksi tarkoittaa käsittääkseni sitä, että tuomio on tullut lainvoimaiseksi. Veroasioiden yhteydessä artikla on herättänyt kysymyksiä ennen kaikkea veronkorotustapausten yhteydessä. Oikeuskäytäntöäkin löytyy jonkin verran. Kiinnostavaa kysymyksessä on mielestäni se, että hallintopäätös voidaan tietyin edellytyksin rinnastaa rikosasiaan (joka siis ihmisoikeussopimuksessa mainitaan ..oikeudenkäynnissä rikoksesta).

Veronkorotuksesta säädetään verotusmenettelylain 32§:ssä. Korotus voidaan määrätä, jos verovelvollinen laiminlyö ilmoittamisvelvollisuutensa (esimerkiksi jättää tuloveroilmoituksessa merkitsemättä jotakin tulojansa tai ei ilmoita saamastaan lahjasta lahjaveron määräämistä varten).

Veronkorotus jakaantuu kolmeen tasoon: (joiden perustana on ilmoitusvelvollisuuden)
1) vähäinen puutteellisuus tai virhe
2) olennainen vaillinaisuus tai virhe
3) tietoisuus tai törkeä huolimattomuus (käytännössä siis tahallisuus).
Ennen veronkorotuksen määräämistä verovelvollista on aina oikeuskäytännön mukaan kuultava (KHO 1998:73).

Ne bis in idemin osalta kysymykset ovat liittyneet ennen kaikkea tuohon veronkorotuksen kolmanteen tasoon, joka voidaan ehkä rinnastaa tavallaan rikoslain mukaiseen veropetokseen. Näissä tapauksissa joita KHO on käsitellyt on ollut kyse siitä, missä tilanteissa veropetossyyte voidaan tutkia, jos samasta asiasta on määrätty myös veronkorotus. KKO:n ennakkopäätösten 2010:45 ja 2010:46 mukaan veropetossyyte voidaan tutkia, jos veronkorotukset eivät ole tulleet lopullisiksi ennen syytteen vireilletuloa. (Veronkorotukset tulevat lopullisiksi eli lainvoimaisiksi silloin, kun niihin ei voida enää hakea muutosta säännönmukaisin muutoksenhakukeinoin. Esimerkiksi verovelvollisen vuoden 2011 verotuksen muutoksenhakuaika päättyy vuoden 2017 lopussa. Syyte taas tulee vireille, kun haaste annetaan tiedoksi.)

Eli JOS
- veronkorotukseen voi vielä hakea muutosta
- voidaan noste syyte veropetoksesta

.. ja tällöin ei ole kyse ne bis in idem -periaatteen mukaisesta tuplarangaistuksesta.

Vähän outoa, eikö? Että prosessin nopeus voi vaikuttaa näin paljon.

Euroopan ihmisoikeussopimus Finlexissä
Verohallinnon artikkeli: Ne bis in idem -kiellon vaikutuksista veroasioissa
Laki verotusmenettelystä 1995/1558

Rakennusmiehet ja verot

Helsingin Sanomissa julkaistiin tänä aamuna juttu rakennusmiesten veronumerosta. Tässä otettiin taas yksi askel kohti tiukempaa valvontaa rakennustyömailla. Toimet ovat käsittääkseni osa harmaan talouden torjuntaohjelmaa. Ja mikäs siinä.

Viime keväänä rakennusalallehan tuli niin sanottu rakentamispalveluiden käännetty arvonlisäverovelvollisuus. Myös tällä pyrittiin harmaan talouden torjuntaan (ja kiristämään nuoraa veronmaksajien ja -saajien välillä). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että myyjän sijaan arvonlisäveron maksaa ostaja.(HUOM: Normaalitilanteessa arvonlisäveron maksaa tavaran tai palvelun myyjä.) Käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan tilanteisiin, jossa palvelua myydään sellaiselle ostajalle, joka myy edelleen rakentamispalveluita. Muutaman työpäivän rakentamispalvelualan yrityksessä tehneenä muistan kuulleeni pientä kiroilua siittä, että tämä ei oikein käytännössä toimi. Joko ihmiset eivät ymmärrä sen tarkoitusta tai sitten eivät vain viitsi edes selvittää. Näitä muutoksia kun tulee koko ajan.

Yksi juttu mitä myös joskus ihmettelin, oli näiden ulkomailta tulevien vuokratyöntekijöiden veronmaksu. Tähän liittyvää lainsäädäntöä löytyy tuloverolain 10§.

Suomesta saatua tuloa on muun ohessa:
4 c) palkkatulo, joka on saatu ulkomaiselta työnantajalta Suomessa tehdystä työstä silloin, kun ulkomainen vuokranantaja on vuokrannut työntekijän Suomessa olevalle työn teettäjälle; (22.12.2006/1223)

Esimerkiksi Virosta tulevat vuokratyöntekijät ovat velvoitettuja ITSE hakemaan ennakkolipun verotoimistosta, ja suorittamaan siis veronmaksun ennakonkantona. Mikä tietysti palkansaajan näkökulmasta kuulostaa vähän erikoiselta. Mutta mitään muuta keinoahan ei ole, kun vuokratyöntekijän työnantaja on siellä Virossa, ja suomalainen yritys ainoastaan maksaa virolaisen lähettämän laskun.

Mietittiin joskus, että voisi perustaa sellaisen Raksabongarit -nimisen foorumin, johon voisi raportoida työmaista ympäri kaupunkia ja ehkäpä koko Suomea. Mikä siinä nimittäin on, kun vaikka metsäalalla kansalaisjärjestöt valvovat silmä kovana alan toimintaa mutta tällainen kansalaisten suorittama valvonta puuttuu kokonaan esimerkiksi rakennusalalta?

Mystistä.