Listataanpa tähän vielä lyhyesti mitä hallitus sopi kehysriihessään verotuksen osalta. Veronkorotuksiahan on tulossa yhteensä 1,5 miljardin euron edestä, mikä on hieman enemmän kuin noita menoleikkauksia (1,2 miljardia euroa).
1. Arvonlisäverotus
Kaikkia arvonlisäverokantoja nostetaan yhdellä prosenttiyksilöllä.
- Yleinen arvonlisäverokanta 23% > 24%
- Elintarvikkeet, ravintolapalvelut, rehut 13 % > 14 %
- Kirjat, tilatut lehdet, lääkkeet jne. 9 % > 10 %
2. Ansiotuloverotus (palkat, etuudet, eläkkeet ym.)
Ansiotuloverotuksen (palkkojen nousua korvaavat) tarkastukset jätetään tekemättä 2013-2014.
3. Yritysverotus
Säädetään pääomasijoituskannustin ja T&K-kannustin (tutkimus ja kehitys). Tällaisiin toimiin sijoitetut rahat saa siis joiltakin osin vähentää verotuksessa. Lisäksi listaamattomiin pk-yrityksiin tehtävien sijoitusten hankintameno-olettama nostetaan määräajaksi 50 prosenttiin.
4. Muita
- Kilometrikorvauksia leikataan
- Varainsiirtoverotusta tarkistetaan
- Työtulovähennystä kasvatetaan
- Perusvähennystä korotetaan
- Yli 100000€ vuodessa ansaitsevien ansiotuloverotusta kiristetään (ns. solidaarisuusvero)
- Yli miljoonan euron perintöjen verotusta kiristetään (näitä on noin 100 kpl vuodessa)
Aika pitkälti nämä olivat siis sellaisia päätöksiä, jotka oli arvattavissa. Eipä tuo nyt ihan hirveän suuri yllätys ollut, että hallitusohjelma meni romukoppaan tuon ansiotuloverotuksen osalta, sillä tuon tarkastusten tekemättä jättämisen voi katsoa kuitenkin suoraan kiristykseksi. Ehkä itseäni yllätti se, että kaikkia arvonlisäverokantoja nostettiin. Voi kuitenkin olla, että tässä vielä nähdään tuon yleisen arvonlisäverokannan korotus 25 prosenttiin. Myöskin nuo riskisijoittamiseen kannustavat verohelpotukset tuntuvat hieman arvelluttavilta, saa nähdä millaisia säädöskiemuroita niitä varten kehitellään.
Jäädään siis odottamaan varsinaisia lakipykäliä. Moro!
Valtioneuvoston tiedote.
tiistai 27. maaliskuuta 2012
torstai 15. maaliskuuta 2012
Spekulointia ruoan arvonlisäveron korotuksesta
Helsingin Sanomien uutisen mukaan hallitus pohtii muiden toimien ohessa ruoan arvonlisäveron korottamista 13 prosentista 17 prosenttiin. Tämä olisi jonkinlainen kompromissi hallituspuolueiden välillä. Jonkun arvion mukaan tämä lisäisi verotuloja 500 miljoonaa euroa vuodessa.
Hallitusneuvotteluissa demareille arvonlisäveron korottaminen taisi olla jonkinlainen kynnyskysymys. Veisihän alv:n nosto taas askeleen lähemmäs kohti tasaverotusta. Demarit ovat kai muutamia vuosia sitten myös vastustaneet ruoan alv:n laskemista, joten tilanne on siltäkin osin hankala. Tuossa HS.fi:n uutisessa mainitaan ainoastaan "kokoomuslähde", joten voisiko olla niin, että tällaisen paljastuksen antaminen kesken neuvotteluiden on jonkinlaista poliittista taktikointia ja painostusta.. Se kai lienee yleisesti tiedossa, että oikeistopuolueet kannattavat yleisenkin arvonlisäveron korotusta.
Ruoan alv:n nosto koskettaisi tietysti kaikkia varallisuustasosta riippumatta, sillä tarvetta nimeltä nälkä on vähän vaikea jättää huomioimatta. Valitettavasti nämä perustarpeet ovat juuri niitä, joihin vähemmän varakkaan kansanosan tulot suurimmaksi osaksi menevät. Tämä korotus siis kirpaisisi erityisesti vähätuloisten kukkarossa.
Voisivatkohan demarit kenties joustaa kannastaan? Mielummin prosentti tai kaksi lisää yleiseen kantaan ja ruokaan ei kosketa?
(Toinen kysymys on se, että jos ruoan alv:ta nostetaan, kompensoidaanko tämä jotenkin tulonsiirroilla tai indeksikorotuksilla (todennäköisesti), ja kuinka paljon nämä sitten syövät verotuloista?)
Hallitusneuvotteluissa demareille arvonlisäveron korottaminen taisi olla jonkinlainen kynnyskysymys. Veisihän alv:n nosto taas askeleen lähemmäs kohti tasaverotusta. Demarit ovat kai muutamia vuosia sitten myös vastustaneet ruoan alv:n laskemista, joten tilanne on siltäkin osin hankala. Tuossa HS.fi:n uutisessa mainitaan ainoastaan "kokoomuslähde", joten voisiko olla niin, että tällaisen paljastuksen antaminen kesken neuvotteluiden on jonkinlaista poliittista taktikointia ja painostusta.. Se kai lienee yleisesti tiedossa, että oikeistopuolueet kannattavat yleisenkin arvonlisäveron korotusta.
Ruoan alv:n nosto koskettaisi tietysti kaikkia varallisuustasosta riippumatta, sillä tarvetta nimeltä nälkä on vähän vaikea jättää huomioimatta. Valitettavasti nämä perustarpeet ovat juuri niitä, joihin vähemmän varakkaan kansanosan tulot suurimmaksi osaksi menevät. Tämä korotus siis kirpaisisi erityisesti vähätuloisten kukkarossa.
Voisivatkohan demarit kenties joustaa kannastaan? Mielummin prosentti tai kaksi lisää yleiseen kantaan ja ruokaan ei kosketa?
(Toinen kysymys on se, että jos ruoan alv:ta nostetaan, kompensoidaanko tämä jotenkin tulonsiirroilla tai indeksikorotuksilla (todennäköisesti), ja kuinka paljon nämä sitten syövät verotuloista?)
keskiviikko 14. maaliskuuta 2012
Käsittämätön työryhmä
"Pääomamarkkinastrategiaa laatineen työryhmän tavoite on saada aikaan kasvua. Ilman kasvua ei ole menestyviä pääomamarkkinoita ja toisaalta toimivat pääomamarkkinat ovat osaltaan edistämässä taloudellista kasvua."
Konsernijohtaja Kari Stadighin johtama työryhmä julkaisi tänään raportin, jossa pohditaan "kansallista pääomamarkkinastrategiaa".
Tässä lyhyt katsaus työryhmän raporttiin, kursiivilla työryhmän ehdotukset ja alla kommentti.
1. Verottomien osinkojen raja pitäisi nostaa 2500 euroon.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen ja Hetemäen työryhmä ovat ehdottaneet, että kaikkien osinkojen tulisi olla veronalaisia. Verottomien osinkojen rajan nostamista voitaisiin ehkä perustella hallinnollisten rasitteiden vähenemisellä, muttei juuri muutoin.
2. Verokannuste pk-yrityksiin tehtäville pääomasijoituksille (eli bisnesenkeleille).
Käytännössä verokannuste tarkoittaisi sitä, että kasvuyrityksiin tehtävät riskisijoitukset saataisiin joiltakin osin tai kokonaan vähentää verotuksessa. Riskinottoon kannustaviin verohelpotuksiin olisi suhtauduttava varauksella.Tällaisiin pääomasijoituksiin liittyy moraalikadon vaara: jos sijoittajan ei tarvitse huolehtia siitä, palautuuko pääoma joskus vai ei, riskialttiiden sijoitusten hyväksikäyttö voi kasvaa.
3. Valtion pitäisi myydä omistustaan.
Yksityistäminen edustaa lyhytnäköistä politiikkaa, jonka onnistumista tulisi arvioida kriittisesti.
4. Työryhmä haluaisi myös poistaa sukupolven vaihdoksia haittaavan perintö- ja lahjaveron.
Vuoden alussa perintö- ja lahjaveroon I veroluokkaan lisättiin uusi vyöhyke, jossa yli 200.000 euron perinnöstä menee 16% veroa. (Tämän lisätuottoarvio oli noin 35-40 miljoonaa euroa). Sukupolvenvaihdoksiin on jo nykyisessä verolainsäädännössä olemassa helpotuksia, tietyissä tilanteissa se voidaan tehdä jopa ilman veroseuraamuksia. Perintö- ja lahjavero on lähinnä varakkaiden vero; yli 200.000 euron perintöjä on vuosittain noin 1000 kappaletta ja näiden osuus veron tuotosta on noin kolmasosa.
5. Työryhmä ehdottaa myös kotitalousvähennyksen palauttamista ennalleen
Kotitalousvähennyksen rajoja on juuri laskettu, katso tarkemmin tämä.
6. Asuntolainojen korkovähennyksen poistaminen.
Tämä ehdotus lisäisi verotuksen neutraalisuutta suhteessa vuokra-asumiseen.
---
Tässä vielä työryhmän kokoonpano:
Kari Stadigh Sampo Oyj:stä.
Jouni Hakala työ- ja elinkeinoministeriöstä
Satu Huber Eläke-Tapiolasta
Jaakko Kiander Ilmarisesta
Eva Liljeblom Hankenista
Sari Lounasmeri Pörssisäätiöstä
Timo Löyttyniemi Valtion eläkerahastosta
Pekka Paasikivi Oras Invest Oy:stä
Jukka Ruuska Suomen Asiakastieto Oy:stä
Kaarina Ståhlberg Nokia Oyj:stä
Raportti kokonaisuudessaan JA
Valtiovarainministeriön tiedote.
Konsernijohtaja Kari Stadighin johtama työryhmä julkaisi tänään raportin, jossa pohditaan "kansallista pääomamarkkinastrategiaa".
Tässä lyhyt katsaus työryhmän raporttiin, kursiivilla työryhmän ehdotukset ja alla kommentti.
1. Verottomien osinkojen raja pitäisi nostaa 2500 euroon.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen ja Hetemäen työryhmä ovat ehdottaneet, että kaikkien osinkojen tulisi olla veronalaisia. Verottomien osinkojen rajan nostamista voitaisiin ehkä perustella hallinnollisten rasitteiden vähenemisellä, muttei juuri muutoin.
2. Verokannuste pk-yrityksiin tehtäville pääomasijoituksille (eli bisnesenkeleille).
Käytännössä verokannuste tarkoittaisi sitä, että kasvuyrityksiin tehtävät riskisijoitukset saataisiin joiltakin osin tai kokonaan vähentää verotuksessa. Riskinottoon kannustaviin verohelpotuksiin olisi suhtauduttava varauksella.Tällaisiin pääomasijoituksiin liittyy moraalikadon vaara: jos sijoittajan ei tarvitse huolehtia siitä, palautuuko pääoma joskus vai ei, riskialttiiden sijoitusten hyväksikäyttö voi kasvaa.
3. Valtion pitäisi myydä omistustaan.
Yksityistäminen edustaa lyhytnäköistä politiikkaa, jonka onnistumista tulisi arvioida kriittisesti.
4. Työryhmä haluaisi myös poistaa sukupolven vaihdoksia haittaavan perintö- ja lahjaveron.
Vuoden alussa perintö- ja lahjaveroon I veroluokkaan lisättiin uusi vyöhyke, jossa yli 200.000 euron perinnöstä menee 16% veroa. (Tämän lisätuottoarvio oli noin 35-40 miljoonaa euroa). Sukupolvenvaihdoksiin on jo nykyisessä verolainsäädännössä olemassa helpotuksia, tietyissä tilanteissa se voidaan tehdä jopa ilman veroseuraamuksia. Perintö- ja lahjavero on lähinnä varakkaiden vero; yli 200.000 euron perintöjä on vuosittain noin 1000 kappaletta ja näiden osuus veron tuotosta on noin kolmasosa.
5. Työryhmä ehdottaa myös kotitalousvähennyksen palauttamista ennalleen
Kotitalousvähennyksen rajoja on juuri laskettu, katso tarkemmin tämä.
6. Asuntolainojen korkovähennyksen poistaminen.
Tämä ehdotus lisäisi verotuksen neutraalisuutta suhteessa vuokra-asumiseen.
---
Tässä vielä työryhmän kokoonpano:
Kari Stadigh Sampo Oyj:stä.
Jouni Hakala työ- ja elinkeinoministeriöstä
Satu Huber Eläke-Tapiolasta
Jaakko Kiander Ilmarisesta
Eva Liljeblom Hankenista
Sari Lounasmeri Pörssisäätiöstä
Timo Löyttyniemi Valtion eläkerahastosta
Pekka Paasikivi Oras Invest Oy:stä
Jukka Ruuska Suomen Asiakastieto Oy:stä
Kaarina Ståhlberg Nokia Oyj:stä
Raportti kokonaisuudessaan JA
Valtiovarainministeriön tiedote.
maanantai 12. maaliskuuta 2012
Muutokset 2012: Ansiotulojen verotus
Eipä tässä enää kauaa mene, kun esitäytetyt veroilmoitukset kolahtavat postiluukusta. En ole vielä tarkastellut noita henkilöverotuksessa tapahtuneita muutoksia, joten aloitetaanpa ansiotulojen verotuksesta.
Tausta
"Suomalaisten yritysten kilpailukyvyn ja investointihalukkuuden sekä työllisyyden edistämiseksi yhteisöveroa alennetaan ja huolehditaan siitä, ettei palkkatulojen verotus kiristy millään tulotasolla. Työllisyyttä edistetään myös keventämällä pienituloisen työn verotusta, mikä kannustaa työn vastaanottamiseen." (Hallitusohjelma s.12)
Mitä?
Ansiotuloa ovat muun muassa palkat, eläkkeet ja erilaiset etuudet kuten opintoraha. Tuloverolaissa (61§) ansiotulo on määritelty seuraavasti: "Ansiotuloa on muu tulo kuin 2 luvussa tarkoitettu pääomatulo." Pääomatulon lähteet on siis lueteltu periaatteessa kattavasti, ja ansiotuloksi kipataan kaikki muu mikä ei sinne sovi.
Miksi?
Suomessa on niin sanottu eriytetty tuloverojärjestelmä, jossa (luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien) ansiotulot ja pääomatulot verotetaan erikseen ja siten myös eri veroprosenteilla.
Kenelle maksetaan?
1. Valtiolle progressiivisen tuloveroasteikon perusteella
2. Kunnalle kunnallisveroprosentin mukaan
3. Seurakunnalle kirkollisveroa
Kuinka paljon?
1. Valtion vuoden 2012 taulukko:
2 & 3. Kunnallisveroprosentit ja kirkollisvero:
Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2012
Muut muutokset
1. Työtulovähennyksen enimmäismäärän korotus 740€ --> 945€
2. Kunnallisverotuksen perusvähennys 2250€ --> 2850€
Edellä mainitut vähennykset tehdään automaattisesti, joten niitä ei tarvitse erikseen hakea.
Muuta kiinnostavaa
- Yhteensä tuloverotus kevenee 920 miljoonaa euroa (HE 50/2011 ja HE 130/2011)
- Niin sanottua luonnollisten henkilöiden lahjoitusvähennystä jatketaan vuodella (lahjoitukset tieteelle ja taiteelle saa tietyin edellytyksin vähentää verotuksessa)
- Ulkomaalaisten avainhenkilöiden lähdeverolakia jatketaan taas neljällä vuodella (koskee vain suuripalkkaisia ulkomailta tulevia asiantuntijoita)
- Veronmaksajien laatima kiinnostava ja havainnollistava artikkeli siitä, kuinka palkansaajan tuloverotus jakautuu vuonna 2012.
- Verohallinnon artikkeli muutoksista
Tausta
"Suomalaisten yritysten kilpailukyvyn ja investointihalukkuuden sekä työllisyyden edistämiseksi yhteisöveroa alennetaan ja huolehditaan siitä, ettei palkkatulojen verotus kiristy millään tulotasolla. Työllisyyttä edistetään myös keventämällä pienituloisen työn verotusta, mikä kannustaa työn vastaanottamiseen." (Hallitusohjelma s.12)
Mitä?
Ansiotuloa ovat muun muassa palkat, eläkkeet ja erilaiset etuudet kuten opintoraha. Tuloverolaissa (61§) ansiotulo on määritelty seuraavasti: "Ansiotuloa on muu tulo kuin 2 luvussa tarkoitettu pääomatulo." Pääomatulon lähteet on siis lueteltu periaatteessa kattavasti, ja ansiotuloksi kipataan kaikki muu mikä ei sinne sovi.
Miksi?
Suomessa on niin sanottu eriytetty tuloverojärjestelmä, jossa (luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien) ansiotulot ja pääomatulot verotetaan erikseen ja siten myös eri veroprosenteilla.
Kenelle maksetaan?
1. Valtiolle progressiivisen tuloveroasteikon perusteella
2. Kunnalle kunnallisveroprosentin mukaan
3. Seurakunnalle kirkollisveroa
Kuinka paljon?
1. Valtion vuoden 2012 taulukko:
2 & 3. Kunnallisveroprosentit ja kirkollisvero:
Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2012
Muut muutokset
1. Työtulovähennyksen enimmäismäärän korotus 740€ --> 945€
2. Kunnallisverotuksen perusvähennys 2250€ --> 2850€
Edellä mainitut vähennykset tehdään automaattisesti, joten niitä ei tarvitse erikseen hakea.
Muuta kiinnostavaa
- Yhteensä tuloverotus kevenee 920 miljoonaa euroa (HE 50/2011 ja HE 130/2011)
- Niin sanottua luonnollisten henkilöiden lahjoitusvähennystä jatketaan vuodella (lahjoitukset tieteelle ja taiteelle saa tietyin edellytyksin vähentää verotuksessa)
- Ulkomaalaisten avainhenkilöiden lähdeverolakia jatketaan taas neljällä vuodella (koskee vain suuripalkkaisia ulkomailta tulevia asiantuntijoita)
- Veronmaksajien laatima kiinnostava ja havainnollistava artikkeli siitä, kuinka palkansaajan tuloverotus jakautuu vuonna 2012.
- Verohallinnon artikkeli muutoksista
lauantai 10. maaliskuuta 2012
Kiinteistöjen verotus (perusasioita)
Koska Verohallinto on alkanut postittaa niitä kahta miljoonaa (!!) kiinteistöveropäätöstä, päätin vähän kerrata mistä oikein on kyse.
Mikä?
Kiinteistövero
Mistä lasketaan?
1) maan arvosta ja
2) rakennusten arvosta
Ei koske
1) metsämaata
2) maatalousmaata
Kuka maksaa?
1) se, joka omistaa kiinteistön vuoden alussa (1.1.) tai
2) kiinteistön hallintaoikeuden haltija, jos kiinteistöllä on hallintaoikeussopimus
Puolisoiden yhdessä omistamalle kiinteistölle määrätään kiinteistövero omistusosuuksien suhteessa erikseen.
Vuokratontilla olevasta rakennuksesta maksaa rakennuksen omistaja ja tontista tontin omistaja.
Kuka saa verotulon?
Kunta, jossa kiinteistö on.
Kuinka paljon maksetaan?
Kunta päättää kiinteistöveroprosentin eduskunnan säätämissä rajoissa. Veron määrä on kiinteistön arvo x veroprosentti. (Kuntien vuoden 2012 kiinteistöveroprosentit.)
Kuinka kiinteistön arvo määritellään?
Pääasiassa kaavamaisesti Verohallinnon antamien ohjeiden mukaisesti.
Kataisen hallituksen hallitusohjelmasta (s.14):
"Hallitus tähtää siihen, että kiinteistöveron osuus kuntien verotuloista kasvaisi vaalikauden aikana. Kiinteistövero siirretään verotulojen tasauksen ulkopuolelle. Kiinteistöverotuksen muutostarpeet, mm. maapohjan erottaminen omaksi kokonaisuudekseen ja tuulivoimaloiden verokohtelu, selvitetään. Kiinteistöveroa ei uloteta maa- ja metsätalousmaahan."
Maapohjan erottaminen omaksi kokonaisuudeksi ehkä helpottaisi metsien saamista kiinteistöveron piiriin.Tätä voisi tukea myös tasausjärjestelmän poistaminen, jolloin metsävaltaiset vähän heikossa hapessa olevat kunnat saisivat pitää metsien kiinteistöverotuksesta saadut lisätulot itsellään eikä se vaikuttaisi enää tasauksessa saatuihin tuloihin.
Mikä?
Kiinteistövero
Mistä lasketaan?
1) maan arvosta ja
2) rakennusten arvosta
Ei koske
1) metsämaata
2) maatalousmaata
Kuka maksaa?
1) se, joka omistaa kiinteistön vuoden alussa (1.1.) tai
2) kiinteistön hallintaoikeuden haltija, jos kiinteistöllä on hallintaoikeussopimus
Puolisoiden yhdessä omistamalle kiinteistölle määrätään kiinteistövero omistusosuuksien suhteessa erikseen.
Vuokratontilla olevasta rakennuksesta maksaa rakennuksen omistaja ja tontista tontin omistaja.
Kuka saa verotulon?
Kunta, jossa kiinteistö on.
Kuinka paljon maksetaan?
Kunta päättää kiinteistöveroprosentin eduskunnan säätämissä rajoissa. Veron määrä on kiinteistön arvo x veroprosentti. (Kuntien vuoden 2012 kiinteistöveroprosentit.)
Kuinka kiinteistön arvo määritellään?
Pääasiassa kaavamaisesti Verohallinnon antamien ohjeiden mukaisesti.
Kataisen hallituksen hallitusohjelmasta (s.14):
"Hallitus tähtää siihen, että kiinteistöveron osuus kuntien verotuloista kasvaisi vaalikauden aikana. Kiinteistövero siirretään verotulojen tasauksen ulkopuolelle. Kiinteistöverotuksen muutostarpeet, mm. maapohjan erottaminen omaksi kokonaisuudekseen ja tuulivoimaloiden verokohtelu, selvitetään. Kiinteistöveroa ei uloteta maa- ja metsätalousmaahan."
Maapohjan erottaminen omaksi kokonaisuudeksi ehkä helpottaisi metsien saamista kiinteistöveron piiriin.Tätä voisi tukea myös tasausjärjestelmän poistaminen, jolloin metsävaltaiset vähän heikossa hapessa olevat kunnat saisivat pitää metsien kiinteistöverotuksesta saadut lisätulot itsellään eikä se vaikuttaisi enää tasauksessa saatuihin tuloihin.
perjantai 9. maaliskuuta 2012
Rahoitusmarkkinaverosta
Yhteiskunnallista keskustelua ja uutisointia seuratessa on mahdotonta saada yksiselitteistä vastausta sille, mitä rahoitusmarkkinaverolla tarkalleen ottaen tarkoitetaan. Luultavasti tämä johtuu siitä, että versioita ja ehdotuksia on niin erilaisia, ettei keskustelijat aina itsekään tiedä mistä on kyse. (Hyvä esimerkki on tämä Ylellä käyty keskustelu). Toinen vaihtoehto on, ettei ole päätynyt hyvien lähteiden äärelle
Rahoitusmarkkinavero-nimellä kulkevaa veroa ollaan nyt kuitenkin puuhaamassa kovalla vauhdilla. Ranska on ottamassa sen käyttöön elokuun alussa - riippumatta siitä mitä muut EU-maat tekevät. Myös Suomi on kirjannut veron hallitusohjelmaansa, ja juuri tulleen tiedotteen mukaan asia etenee jo ensi viikolla.
Kataisen hallituksen hallitusohjelmasta (22.6.2011, s. 14):
"Suomi kiirehtii kansainvälisen rahoitusmarkkinaveron käyttöönottoa maantieteellisesti mahdollisimman kattavasti. Tavoitteena on globaali vero, mutta ensi vaiheessa kyseeseen voi tulla myös EU:n tasolla toimeenpantava järjestelmä. Niin ikään on tärkeää, että EU:n piirissä valmisteilla olevia rahoitusmarkkinoiden sääntelyhankkeita kiirehditään."
Valtiovarainministeriön tiedote (8.3.2012):
"Tiistain Ecofin-neuvosto saa tilannekatsauksen rahoitusmarkkinaveroa koskevan direktiiviehdotuksen etenemisestä. Suomi kannattaa keinotteluluonteiseen toimintaan puuttuvan kansainvälisen rahoitusmarkkinaveron käyttöönottoa mahdollisimman kattavasti maantieteellisesti. Tavoitteena tulee olla globaali vero, mutta ensi vaiheessa kyseeseen voi tulla myös vain EU:n tasolla toimeenpantava järjestelmä."
Jospa siis lähden pohjilta liikkeelle...
Mihin pankkeja tarvitaan? Pankit välittävät rahaa sellaiselle taholle, jolla ei ole riittävästi rahaa omien toimiensa rahoittamiseen. Täällä kansalaistasolla tämä tarkoittaa äärimmilleen vietynä sitä, että Onni Opiskelijan pankkiin tallettamilla kesätyörahoilla rahoitetaan Naapurin Tarjan asuntokaupat. Onni Opiskelija maksaa talletuksille maksetuista koroista lähdeveroa. Naapurin Tarja taas saa vähentää lainansa korot verotuksessa. Tarja on toki joutunut antamaan lainaansa vastaan jonkinlaisen vakuuden, joka todennäköisesti katetaan suurimmaksi osaksi tällä uudella asunnolla.
No mitäs sitten tehdään, kun Pankilla A on hirveä määrä näitä rahakkaita ja Pankilla B taas hirveä määrä näitä lainanottajia? Pankit lainaavat rahaa toisilleen. Pankkien välinen lainaus voidaan tehdä vakuudettomasti. Lainaus tapahtuu pankkien välisellä osakekaupalla ja joukkovelkakirjoilla. Ja -näin olen ymmärtänyt- TÄMÄ rahan liikehdintä on se, mitä rahoitusmarkkinaverolla halutaan itse asiassa verottaa.
No mitä se hyödyttää? Tarkoituksena on ilmeisesti pyrkiä säännöstelemään tätä kauppaa, jolla voidaan samalla ehkäistä lainoilla keinottelua ja rahoituskuplien syntymistä. Rahoitusmarkkinavero olisi varmasti rinnakkainen toimenpide sille, että pankkien pääomavaatimuksia (eli pelkistetysti: kuinka paljon pankilla tulee olla heti nostettavia varoja) ja muuta säännöstelyä kiristetään.
Jonkin arvion mukaan vero tuottaisi EU:n käyttöön 55 miljardia euroa vuodessa. Vertailun vuoksi: Suomessa maksettiin vuonna 2010 kaikkia veroja yhteensä noin 76 miljardia euroa.
Tuossa Ylen keskustelussa veikkailtiin, että vero saattaisi siirtää toimintoja sellaisiin valtioihin joissa vero ei ole käytössä. Tämä on tietyllä tavalla vähän kulunut argumentti, jolla yritetään torpata kaikkia verotusta ja säännöstelyä kiristäviä toimia, vaikkei perustelulle varsinaista totuuspohjaa olekaan. Kaikenlainen säännöstely, joka ehkäisee liian suuria lainoja ja keinotekoisella valuutalla tienaamista, on kuitenkin kannatettavaa. Kaikki mikä vaikuttaa epäilyttävältä todennäköisesti on sitä
On kai vain odotettava, mitä tuolla EU:ssa ja direktiivitasolla saadaan aikaiseksi.
.
Rahoitusmarkkinavero-nimellä kulkevaa veroa ollaan nyt kuitenkin puuhaamassa kovalla vauhdilla. Ranska on ottamassa sen käyttöön elokuun alussa - riippumatta siitä mitä muut EU-maat tekevät. Myös Suomi on kirjannut veron hallitusohjelmaansa, ja juuri tulleen tiedotteen mukaan asia etenee jo ensi viikolla.
Kataisen hallituksen hallitusohjelmasta (22.6.2011, s. 14):
"Suomi kiirehtii kansainvälisen rahoitusmarkkinaveron käyttöönottoa maantieteellisesti mahdollisimman kattavasti. Tavoitteena on globaali vero, mutta ensi vaiheessa kyseeseen voi tulla myös EU:n tasolla toimeenpantava järjestelmä. Niin ikään on tärkeää, että EU:n piirissä valmisteilla olevia rahoitusmarkkinoiden sääntelyhankkeita kiirehditään."
Valtiovarainministeriön tiedote (8.3.2012):
"Tiistain Ecofin-neuvosto saa tilannekatsauksen rahoitusmarkkinaveroa koskevan direktiiviehdotuksen etenemisestä. Suomi kannattaa keinotteluluonteiseen toimintaan puuttuvan kansainvälisen rahoitusmarkkinaveron käyttöönottoa mahdollisimman kattavasti maantieteellisesti. Tavoitteena tulee olla globaali vero, mutta ensi vaiheessa kyseeseen voi tulla myös vain EU:n tasolla toimeenpantava järjestelmä."
Jospa siis lähden pohjilta liikkeelle...
Mihin pankkeja tarvitaan? Pankit välittävät rahaa sellaiselle taholle, jolla ei ole riittävästi rahaa omien toimiensa rahoittamiseen. Täällä kansalaistasolla tämä tarkoittaa äärimmilleen vietynä sitä, että Onni Opiskelijan pankkiin tallettamilla kesätyörahoilla rahoitetaan Naapurin Tarjan asuntokaupat. Onni Opiskelija maksaa talletuksille maksetuista koroista lähdeveroa. Naapurin Tarja taas saa vähentää lainansa korot verotuksessa. Tarja on toki joutunut antamaan lainaansa vastaan jonkinlaisen vakuuden, joka todennäköisesti katetaan suurimmaksi osaksi tällä uudella asunnolla.
No mitäs sitten tehdään, kun Pankilla A on hirveä määrä näitä rahakkaita ja Pankilla B taas hirveä määrä näitä lainanottajia? Pankit lainaavat rahaa toisilleen. Pankkien välinen lainaus voidaan tehdä vakuudettomasti. Lainaus tapahtuu pankkien välisellä osakekaupalla ja joukkovelkakirjoilla. Ja -näin olen ymmärtänyt- TÄMÄ rahan liikehdintä on se, mitä rahoitusmarkkinaverolla halutaan itse asiassa verottaa.
No mitä se hyödyttää? Tarkoituksena on ilmeisesti pyrkiä säännöstelemään tätä kauppaa, jolla voidaan samalla ehkäistä lainoilla keinottelua ja rahoituskuplien syntymistä. Rahoitusmarkkinavero olisi varmasti rinnakkainen toimenpide sille, että pankkien pääomavaatimuksia (eli pelkistetysti: kuinka paljon pankilla tulee olla heti nostettavia varoja) ja muuta säännöstelyä kiristetään.
Jonkin arvion mukaan vero tuottaisi EU:n käyttöön 55 miljardia euroa vuodessa. Vertailun vuoksi: Suomessa maksettiin vuonna 2010 kaikkia veroja yhteensä noin 76 miljardia euroa.
Tuossa Ylen keskustelussa veikkailtiin, että vero saattaisi siirtää toimintoja sellaisiin valtioihin joissa vero ei ole käytössä. Tämä on tietyllä tavalla vähän kulunut argumentti, jolla yritetään torpata kaikkia verotusta ja säännöstelyä kiristäviä toimia, vaikkei perustelulle varsinaista totuuspohjaa olekaan. Kaikenlainen säännöstely, joka ehkäisee liian suuria lainoja ja keinotekoisella valuutalla tienaamista, on kuitenkin kannatettavaa. Kaikki mikä vaikuttaa epäilyttävältä todennäköisesti on sitä
On kai vain odotettava, mitä tuolla EU:ssa ja direktiivitasolla saadaan aikaiseksi.
.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)