Rahoitusmarkkinaverosta

Yhteiskunnallista keskustelua ja uutisointia seuratessa on mahdotonta saada yksiselitteistä vastausta sille, mitä rahoitusmarkkinaverolla tarkalleen ottaen tarkoitetaan. Luultavasti tämä johtuu siitä, että versioita ja ehdotuksia on niin erilaisia, ettei keskustelijat aina itsekään tiedä mistä on kyse. (Hyvä esimerkki on tämä Ylellä käyty keskustelu). Toinen vaihtoehto on, ettei ole päätynyt hyvien lähteiden äärelle

Rahoitusmarkkinavero-nimellä kulkevaa veroa ollaan nyt kuitenkin puuhaamassa kovalla vauhdilla. Ranska on ottamassa sen käyttöön elokuun alussa - riippumatta siitä mitä muut EU-maat tekevät. Myös Suomi on kirjannut veron hallitusohjelmaansa, ja juuri tulleen tiedotteen mukaan asia etenee jo ensi viikolla.

Kataisen hallituksen hallitusohjelmasta (22.6.2011, s. 14):

"Suomi kiirehtii kansainvälisen rahoitusmarkkinaveron käyttöönottoa maantieteellisesti mahdollisimman kattavasti. Tavoitteena on globaali vero, mutta ensi vaiheessa kyseeseen voi tulla myös EU:n tasolla toimeenpantava järjestelmä. Niin ikään on tärkeää, että EU:n piirissä valmisteilla olevia rahoitusmarkkinoiden sääntelyhankkeita kiirehditään."

Valtiovarainministeriön tiedote (8.3.2012):

"Tiistain Ecofin-neuvosto saa tilannekatsauksen rahoitusmarkkinaveroa koskevan direktiiviehdotuksen etenemisestä. Suomi kannattaa keinotteluluonteiseen toimintaan puuttuvan kansainvälisen rahoitusmarkkinaveron käyttöönottoa mahdollisimman kattavasti maantieteellisesti. Tavoitteena tulee olla globaali vero, mutta ensi vaiheessa kyseeseen voi tulla myös vain EU:n tasolla toimeenpantava järjestelmä."

Jospa siis lähden pohjilta liikkeelle...

Mihin pankkeja tarvitaan? Pankit välittävät rahaa sellaiselle taholle, jolla ei ole riittävästi rahaa omien toimiensa rahoittamiseen. Täällä kansalaistasolla tämä tarkoittaa äärimmilleen vietynä sitä, että Onni Opiskelijan pankkiin tallettamilla kesätyörahoilla rahoitetaan Naapurin Tarjan asuntokaupat. Onni Opiskelija maksaa talletuksille maksetuista koroista lähdeveroa. Naapurin Tarja taas saa vähentää lainansa korot verotuksessa. Tarja on toki joutunut antamaan lainaansa vastaan jonkinlaisen vakuuden, joka todennäköisesti katetaan suurimmaksi osaksi tällä uudella asunnolla.

No mitäs sitten tehdään, kun Pankilla A on hirveä määrä näitä rahakkaita ja Pankilla B taas hirveä määrä näitä lainanottajia? Pankit lainaavat rahaa toisilleen. Pankkien välinen lainaus voidaan tehdä vakuudettomasti. Lainaus tapahtuu pankkien välisellä osakekaupalla ja joukkovelkakirjoilla. Ja -näin olen ymmärtänyt- TÄMÄ rahan liikehdintä on se, mitä rahoitusmarkkinaverolla halutaan itse asiassa verottaa.

No mitä se hyödyttää? Tarkoituksena on ilmeisesti pyrkiä säännöstelemään tätä kauppaa, jolla voidaan samalla ehkäistä lainoilla keinottelua ja rahoituskuplien syntymistä. Rahoitusmarkkinavero olisi varmasti rinnakkainen toimenpide sille, että pankkien pääomavaatimuksia (eli pelkistetysti: kuinka paljon pankilla tulee olla heti nostettavia varoja) ja muuta säännöstelyä kiristetään.

Jonkin arvion mukaan vero tuottaisi EU:n käyttöön 55 miljardia euroa vuodessa. Vertailun vuoksi: Suomessa maksettiin vuonna 2010 kaikkia veroja yhteensä noin 76 miljardia euroa.

Tuossa Ylen keskustelussa veikkailtiin, että vero saattaisi siirtää toimintoja sellaisiin valtioihin joissa vero ei ole käytössä. Tämä on tietyllä tavalla vähän kulunut argumentti, jolla yritetään torpata kaikkia verotusta ja säännöstelyä kiristäviä toimia, vaikkei perustelulle varsinaista totuuspohjaa olekaan. Kaikenlainen säännöstely, joka ehkäisee liian suuria lainoja ja keinotekoisella valuutalla tienaamista, on kuitenkin kannatettavaa. Kaikki mikä vaikuttaa epäilyttävältä todennäköisesti on sitä

On kai vain odotettava, mitä tuolla EU:ssa ja direktiivitasolla saadaan aikaiseksi.

.