Hakukoneyhtiö Google investoi Suomeen

Hakukoneyhtiö Google aikoo laajentaa ja kehittää Haminassa sijaitsevaa palvelinkeskusta 450 miljoonalla eurolla. Aikanaan palvelinkeskus on toiminut muun muassa Stora Enson paperitehtaana. Nykyinen palvelinkeskus työllistää eri lähteistä riippuen 90-130 ihmistä. Arvioiden mukaan laajennus toisi työpaikkoja lisää noin puolet enemmän. Lisäksi hanke luo väliaikaisia lisätyöpaikkoja erityisesti  rakennusalalle. Osallistuihan jo palvelinkeskuksen ensimmäisen vaiheen rakennustyöhön yli 2000 työntekijää 50 yrityksestä, joista, Googlen itsensä mukaan, jopa suurin osa oli suomalaisia ja monet paikallisella alueella toimivia. Mitään takuita paikallisen työvoiman käytöstä ei kuitenkaan tälläkään kertaa ole, halvempaa työvoimaa kun on helposti saatavilla esimerkiksi Suomenlahden toiselta puolelta.

Pääministeri Jyrki Katainen on ilmoittanut, että hallitus on päättänyt alentaa datakeskusten sähköveroa em. keskusten houkuttelemiseksi Suomeen. Aamun Helsingin Sanomien laskelman mukaan hallitus menettää alennuksen vuoksi verotuloja vuosittain noin 10 miljoonaa euroa. Tämän "pikkusumman" korvaamista varmasti yritetään perustella uusista työpaikoista saaduilla ansiotulon veroilla, mutta on selvää, ettei sadan uuden työpaikan syntyminen korvaa 10 miljoonan euron vuosittaista menetystä. 

Palvelinkeskuksille kohdennettu, edellä mainittu sähköveron alennus vaatii kuitenkin vielä EU-komission hyväksyntää. Euroopan unionin perustamissopimuksen (SEUT) 107 artiklan mukaan "jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muo­dossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan". EU:n jäsenvaltiona Suomi ei voi sisäisessä lainsäädännössään tehdä SEUT:n vastaisia päätöksiä eikä muutenkaan toimia EU-oikeuden vastaisesti. Suomi on ollut aiemminkin tapetilla valtiontukikieltoasioista muun muassa tappioita koskevan poikkeuslupamenettelyn vuoksi (ks. tuloverolain 122 §, korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu 2011:118 ja Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisu C-6/12 P Oy).

Kauppalehden haastattelema Googlen palvelinkeskuksen päällikkö Dieter Kern vakuutteli, ettei sähkön hinnan alentamisella ollut vaikutusta päätökseen tehdä lisäinvestointi nimenomaan Haminan palvelinkeskukseen. "Olisimme joka tapauksessa tehneet tämän investoinnin. Hamina on meille ideaali paikka, täällä on valmis infrastruktuuri.", Kern kertoo Kauppalehdelle. Valmis infrastruktuuri varmasti sopiikin Googlelle oikein hyvin, sillä alennetun sähköveron lisäksi Google välttää erilaisin verojärjestelyin (Double Irish - Dutch Sandwich -järjestely) myös yhteisöveron maksun Suomeen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Google mielellään käyttää verovaroin rakennettua valmista tie- ja sähköverkostoa, muttei ole itse valmis osallistumaan tämän verkoston rakentamiseen. 

On helppo ymmärtää, että tällaisia ratkaisuja halutaan päättäjätasolla tehdä. Ne tuovat näkyvyyttä Suomelle ja ehkä positiivisesti ajatellen jollain tavalla piristävät myös kotimaista teknologiateollisuutta. On kuitenkin ikävää, että Suomi on valmis niihin samoihin helpotuksiin, jotka ylläpitävät kansainvälisten suuryritysten valta-asemaa. Kohdennetut verohelpotukset ja aggressiivisen verosuunnittelun salliminen kansainvälisesti toimiville yrityksille ovat epäoikeudenmukaisia paikallisesti toimivia yrityksiä kohtaan. Ne ovat myös neutraliteettiperiaatteen vastaisia, sillä ne antavat kansainvälisille konserneille sellaista kilpailuetua, jota paikallisten yritysten on mahdotonta saavuttaa. Lisäksi ne ovat, tavallaan hassua kyllä, myös vapaan markkinatalouden vastaisia. Tukien ja järjestelyiden mahdollistaminen ovat osa syvää rakenteellista, ongelmaa, joihin osasyyllisiä ovat esimerkiksi nykyinen verosopimusverkosto sekä sokea tai lyhytnäköinen nopean rahallisen hyödyn tavoittelu. 

Konserniverotuksesta osa 1

Alla oleva teksti on ensimmäinen osa konserniverotusta käsittelevää juttusarjaa. Teksti liittyy kiinteästi konsernin yhteisverotusmallia käsittelevään ja parhaillaan tekeillä olevaan graduuni. 

Miksi konserniyhtiöiden erillisverotus on ongelmallista?

Johdanto

Yhä suurempi osa kansainvälisestä ja kansallisesta kaupasta tapahtuu konserniyhtiöiden toimesta. Vuonna 2011 Suomen yritysrekisterissä oli 7138 konsernia¹, joilla oli ulkomailla yhteensä 4617 tytäryhtiötä 119 eri maassa². Samana vuonna 250 suurimman Suomeen rekisteröidyn yhtiön liikevaihto oli lähes 320 miljardia euroa, kattaen noin 80 % kaikkien Suomeen rekisteröityjen yhtiöiden liikevaihdosta³. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD arvioi vuonna 2008, että 60 prosenttia maailmankaupasta tapahtuu konserniyhtiöiden välillä⁴.

Kansainvälinen konserniverotus ei kuitenkaan ole kehittynyt samaa tahtia konsernien liikevaihdon kasvun kanssa. Nykyistä konserniverotusjärjestelmää voidaankin pitää jokseenkin vanhentuneena, sillä se perustuu edelleenkin niihin suuntaviivoihin, jotka hahmoteltiin 1900-luvun alussa. Vaikka kansainväliset konsernit olivat tuolloin lapsenkengissään, oltiin yhtä mieltä siitä, että kansallista veroa tulisi periä siitä osasta tuloa, joka on syntynyt kyseisessä valtiossa. Myös voittojen siirtelyä haluttiin ehkäistä. Järjestelmän alkuperäinen tavoite oli se, että jokaista ulkomaille sijoittautunutta konserniin kuuluvaa yhtiötä kohdeltaisiin samalla tavoin kuin puhtaasti kotimaista, yksittäistä yhtiötä. Tavoite pyrittiin saavuttamaan kahden periaatteen avulla: 1) konserniyhtiöiden erillisverotuksen ja 2) markkinaehtoperiaatteen.⁵

1Tilastokeskus 2012, s. 7.

2Tilastokeskus 2013.

3Pohjola & Aalto-yliopisto 2013.

4OECD Observer 2008.

5Picciotto 2012, s. 1-2. Markkinaehtoperiaatteella tarkoitetaan sitä, että konsernin on sovellettava sisäisissä liiketoimissaan samanlaisia ehtoja, joita toistaan riippumattomat osapuolet olisivat vapailla markkinoilla soveltaneet. Suomen sisäisessä lainsäädännössä markkinaehtoperiaatteesta on säädetty verotusmenettelylain 1558/1995 (VML) 31 §:ssa.

Konserniyhtiöiden erillisverotus

Myös Suomessa konserniverotuksen lähtökohtana on ollut konserniin kuuluvien yhtiöiden erillisverotus. Erillisverotuksessa jokaisen konserniin kuuluvan yhtiön tulos lasketaan ja verotetaan täysin erikseen.¹ Konsernin omistajien ja sijoittajien näkökulmasta konserniyhtiöt, sekä kansainväliset että kansalliset, muodostavat kuitenkin yhden taloudellisen kokonaisuuden. Näille sidosryhmille oleellista on yleensä koko konsernin, ei yksittäisen konserniyhtiön, menestyminen.²

Konserniyhtiöiden erillisverotus aiheuttaa ongelmia sekä konserneille itselleen että valtioille, joiden alueelle konserniyhtiöt ovat sijoittautuneet. Konsernin näkökulmasta erillisverotuksen ongelmallisuus ilmenee usein siten, että konsernikokonaisuus joutuu maksamaan veroja enemmän kuin tilanteessa, jossa sama kokonaisuus toimisi yhtenä yksittäisenä yhtiönä. Valtioiden näkökulmasta ongelma on päinvastainen – konserniyhtiöiden erillisverotus aiheuttaa verotulojen vähentymistä ja jopa konserniyhtiöiden nollaverotusta.

Konsernien näkökulmasta erillisverotuksen aiheuttamia ongelmia voidaan ryhmitellä seuraavasti:

1. Konserniyhtiöiden tulot tai menot eivät kohdistu oikealla tavalla.

Jokainen tulo ja meno on kohdistettava tietylle konserniyhtiölle. Vaikka esimerkiksi konsernin tietyt hankinnat olisi keskitetty yhteen yhtiöön, näistä hankinnoista syntynyttä menoa ei voida jakaa kaikkien konserniyhtiöiden kesken siinä suhteessa, missä meno hyödyttää mitäkin yhtiötä.³


2. Konsernin sisäisissä liiketoimissa realisoituu luovutusvoittoa tai -tappiota.

 Konsernien sisäisissä liiketoimissa on käytettävä käypää arvoa. Jos konserniyhtiö myy tai luovuttaa omaisuutta toiselle konserniyhtiölle, realisoituu konserniyhtiölle luovutusvoittoa tai -tappiota. Konserni ei siis saa vastiketta miltään konsernin ulkopuoliselta taholta, mutta siitä huolimatta joutuu maksamaan luovutusvoitosta veron tai vastaavasti saa vähentää luovutustappion.⁴

3. Eri valtioissa sijaitsevien konserniyhtiöiden välinen tuloksen- tai tappiontasaus ei onnistu.⁵

Euroopan unionin tuomioistuin on ratkaisukäytännössä hyväksynyt sen, että kansallisen konserniverotusjärjestelmän ulkopuolelle rajataan ulkomaiset tytäryhtiöt. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kahteen eri valtioon sijoittautuneiden konserniyhtiöiden välinen tuloksentasaus ei välttämättä ole mahdollista.

4. Konserniin kohdistuu monenkertaista verotusta.⁶

Konserniin kohdistuvalla monenkertaisella verotuksella tarkoitetaan sitä, että kaksi eri valtiota verottaa samaa konsernin tuloa. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi silloin, kun toinen valtio verottaa konserniyhtiötä kotimaisena yhtiön kaupparekisteriin merkityn kotipaikan mukaan ja toinen valtio yhtiön johdon sijaintipaikan mukaan.


5. Hallinnolliset rasitteet
Eri valtioissa sijaitsevien konserniyhtiöiden on huolehdittava veroilmoitukset jokaiseen valtioon jossa ne toimivat. Lisäksi konsernin on huolehdittava siirtohinnoitteludokumentoinnista, eli laadittava selvitykset konsernin sisäisistä liiketoimista ja niissä käytetyistä hinnoista ja hinnoitteluperiaatteista.

Valtioiden näkökulmasta erillisverotuksen aiheuttamia ongelmia ovat esimerkiksi seuraavat:

1. Konserniyhtiöiden vajaaverotus ja verotulojen väheneminen⁸  

Nykyinen järjestelmä mahdollistaa kansainvälisten konsernien haitallisen verosuunnittelun, verojen välttelyn ja tulojen siirtelyn globaalisti.⁹ Verojen minimoimiseksi konserneissa saatetaan muun muassa siirtää voittoa valtioon, jossa tuloon kohdistuva vero on alhaisempi. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi perimällä yli- tai alikorkoa tai hinnottelemalla konsernin sisäiset transaktiot eri tavoin kuin mitä toisistaan riippumattomat yhtiöt olisivat samanlaisessa tilanteessa sopineet.¹⁰ 

2. Konserniyhtiöiden nollaverotus ja veropohjan rapautuminen

Nykyiset verojärjestelmät mahdollistavat myös sellaisia järjestelyjä, joiden avulla konsernit pystyvät välttämään yhteisöveron maksun lähes kokonaan eikä verotus realisoidu missään valtiossa (ns. nollaverotus).¹¹ Esimerkiksi vuonna 2011 Facebook maksoi Yhdysvaltojen ulkopuolella tehdystä 840 miljoona punnan tuloksesta veroja ainoastaan 2,9 miljoonaa puntaa.¹² Myös Suomessa tämäntyyppinen verosuunnittelu on ollut viime vuosina esillä: muun muassa Mehiläinen-konserni maksoi vuonna 2011 päättyneeltä tilikaudelta yhteisöveroa runsaat 300 000 euroa liikevaihdon ollessa yli 200 miljoonaa euroa.¹³ Yritykset puolustelevat tällaista verosuunnittelua usein sillä, että ne ovat toimineet lakien ja määräysten mukaisesti. Verosuunnittelussa pyritäänkin usein hyödyntämään verojärjestelmän rakenteellisia tai säännösten kielellisiä heikkouksia. Ongelmat kasvavat usein juuri kansainvälisissä tilanteissa, joissa toimitaan useiden eri valtioiden ja siten eri verojärjestelmien alueilla.¹⁴ Tällainen verojen välttely hankaloittaa yhteiskunnan toimintojen rahoittamista; myös sellaisten joita yritykset itsekin käyttävät.

3.Hallinnolliset rasitteet

Konserniyhtiöiden siirtohinnoitteludokumentoinnin valvominen on hallinnollisesti raskasta ja aikaavievää. Valtioilla tai veroviranomaisilla ei myöskään välttämättä ole riittävästi resursseja seurata yhtiöiden verojärjestelyjä tai varojen siirtelyä esimerksi veroparatiisivaltioihin. Kansainvälinen tietojenvaihto ei kaikissa tilanteissa ole mahdollista eikä koko konsernin maakohtaisia raportteja ole yleensä saatavilla.

1Kukkonen & Walden 2010, s. 15.

2Myrsky & Linnakangas 2006, s. 169.

3Kukkonen & Walden 2010, s. 15-16.

4Kukkonen & Walden 2010, s. 16. Markkinaehtoisista hinnoista poikkeaminen voi johtaa esimerkiksi VML 31 § mukaiseen siirtohinnoitteluoikaisuun.

5Valtiovarainministeriö 2013, s. 26-28.

6Knuutinen 2013, s. 181.

7Myrsky & Linnakangas 2006, s.169-170.

8Knuutinen 2013, s. 181.

9Picciotto 2012, s. 1.

10Helminen 2009, s. 211.

11Helminen 2013, s. 54.

12Neate 2012.

13Yle Uutiset 22.11.2011. Sittemmin tämäntyyppiseen verosuunnitteluun on puututtu korkovähennysoikeuksien rajoituksilla, ks. EVL 18a.

14Knuutinen 2013, s.180.

Lähteet

Helminen 2009

Helminen, Marjaana: Kansainvälinen tuloverotus. Edita Publishing Oy, Helsinki, 2009.

Helminen 2013

Helminen, Marjaana: Estävätkö EU:n perusperiaatteet aggressiivisen kansainvälisen verosuunnittelun rapauttaman yritysveropohjan pelastamisen? Teoksessa Mieho, Altti: Vero ja finanssi – Juhlakirja Matti Myrsky 60 vuotta. Edita Publishing Oy, 2013.

Julkaistu myös Edilexissä 14.6.2013.

http://www.edilex.fi/lakikirjasto/10477.pdf

Knuutinen 2013

Knuutinen, Reijo: Veron minimointi ja yrityksen yhteiskuntavastuu. Verotus 2/2013, s. 177-191.

Kukkonen – Walden 2010

Kukkonen, Matti & Walden, Risto: Konsernin verosuunnittelu. WSOYpro Oy 2010

Myrsky - Linnakangas 2006

Myrsky, Matti & Linnakangas Esko: Elinkeinotulon verotus. Talentum. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2006.

Neate 2012

Neate, Rupert: Facebook paid £2.9m tax on £840m profits made outside US, figures show. The Guardian 23.12.2012.

http://www.theguardian.com/technology/2012/dec/23/facebook-tax-profits-outside-us (23.12.2012)

OECD Observer 2008

OECD Observer / Neighbour, John: Transfer Pricing: Keeping it arm's lenght. OECD Centre for Tax Policy and Administration. 3.7.2008.

http://oecdobserver.org/news/archivestory.php/aid/670/Transfer_pricing:_Keeping_it_at_arms_length.html (3.7.2008)

Pohjola – Aalto-yliopisto 2013

Pohjolan ja Aalto-yliopiston tutkijoiden tutkimus: Suuryritysten kehitysnäkymät huolestuttavat. Suoraa asiaa suuryrityksiltä 2013. Kyselytutkimus Suomen 250 suuryrityksen johtajalle.

http://www.slideshare.net/AaltoEE/pohjolan-ja-aaltoyliopiston-tutkijoiden-tutkimus-suuryritysten-kehitysnkymt-huolestuttavat (21.3.2013)

Tilastokeskus 2012

Tilastokeskus: Yritysrekisterin vuositilasto 2011. http://www.stat.fi/til/syr/2011/syr_2011_2012-11-26_fi.pdf (26.11.2012.)

Tilastokeskus 2013

Tilastokeskus: Suomalaiset yritykset ulkomailla 2011. http://www.stat.fi/til/stu/2011/stu_2011_2013-04-24_fi.pdf (24.4.2013)

Valtiovarainministeriö 2013

Elinkeinoverotuksen asiantuntijatyöryhmän muistio. Valtiovarainministeriön julkaisuja 16/2013. Juvenes Print – Suomen yliopistopaino Oy, 2013.

https://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/075_verotus/20130620Elinke/Elinkeinoverotus.pdf (20.6.2013)

Yle Uutiset 22.11.2011.

Yle Uutiset. Terveysbisneksessä osataan säästää veroissa.

http://yle.fi/uutiset/terveysbisneksessa_osataan_saastaa_veroissa/5457003 (22.11.2011)