Alla oleva teksti on ensimmäinen osa konserniverotusta käsittelevää juttusarjaa. Teksti liittyy kiinteästi konsernin yhteisverotusmallia käsittelevään ja parhaillaan tekeillä olevaan graduuni.
Miksi konserniyhtiöiden erillisverotus on ongelmallista?
Johdanto
Miksi konserniyhtiöiden erillisverotus on ongelmallista?
Johdanto
Yhä
suurempi osa kansainvälisestä ja kansallisesta kaupasta tapahtuu
konserniyhtiöiden toimesta. Vuonna 2011 Suomen yritysrekisterissä
oli 7138 konsernia1,
joilla oli ulkomailla yhteensä 4617 tytäryhtiötä 119 eri maassa2.
Samana vuonna 250 suurimman Suomeen rekisteröidyn yhtiön
liikevaihto oli lähes 320 miljardia euroa, kattaen noin 80 %
kaikkien Suomeen rekisteröityjen yhtiöiden liikevaihdosta3.
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD arvioi vuonna
2008, että 60 prosenttia maailmankaupasta tapahtuu konserniyhtiöiden
välillä4.
Kansainvälinen
konserniverotus ei kuitenkaan ole kehittynyt samaa tahtia konsernien
liikevaihdon kasvun kanssa. Nykyistä konserniverotusjärjestelmää
voidaankin pitää jokseenkin vanhentuneena, sillä se perustuu
edelleenkin niihin suuntaviivoihin, jotka hahmoteltiin 1900-luvun
alussa. Vaikka kansainväliset konsernit olivat tuolloin
lapsenkengissään, oltiin yhtä mieltä siitä, että kansallista
veroa tulisi periä siitä osasta tuloa, joka on syntynyt kyseisessä
valtiossa. Myös voittojen siirtelyä haluttiin ehkäistä.
Järjestelmän alkuperäinen tavoite oli se, että jokaista
ulkomaille sijoittautunutta konserniin kuuluvaa yhtiötä
kohdeltaisiin samalla tavoin kuin puhtaasti kotimaista, yksittäistä
yhtiötä. Tavoite pyrittiin saavuttamaan kahden periaatteen
avulla: 1) konserniyhtiöiden erillisverotuksen ja 2)
markkinaehtoperiaatteen.5
1Tilastokeskus
2012, s. 7.
2Tilastokeskus
2013.
3Pohjola
& Aalto-yliopisto 2013.
4OECD
Observer 2008.
5Picciotto
2012, s. 1-2. Markkinaehtoperiaatteella tarkoitetaan sitä, että
konsernin on sovellettava sisäisissä liiketoimissaan samanlaisia
ehtoja, joita toistaan riippumattomat osapuolet olisivat vapailla
markkinoilla soveltaneet. Suomen sisäisessä lainsäädännössä
markkinaehtoperiaatteesta on säädetty verotusmenettelylain
1558/1995 (VML) 31 §:ssa.
Konserniyhtiöiden erillisverotus
Myös Suomessa
konserniverotuksen lähtökohtana on ollut konserniin kuuluvien
yhtiöiden erillisverotus. Erillisverotuksessa jokaisen konserniin
kuuluvan yhtiön tulos lasketaan ja verotetaan täysin erikseen.1
Konsernin omistajien ja sijoittajien näkökulmasta
konserniyhtiöt, sekä kansainväliset että kansalliset, muodostavat
kuitenkin yhden taloudellisen kokonaisuuden. Näille sidosryhmille
oleellista on yleensä koko konsernin, ei yksittäisen
konserniyhtiön, menestyminen.2
Konserniyhtiöiden
erillisverotus aiheuttaa ongelmia sekä konserneille itselleen että
valtioille, joiden alueelle konserniyhtiöt ovat sijoittautuneet.
Konsernin näkökulmasta erillisverotuksen ongelmallisuus ilmenee
usein siten, että konsernikokonaisuus joutuu maksamaan veroja
enemmän kuin tilanteessa, jossa sama kokonaisuus toimisi yhtenä
yksittäisenä yhtiönä. Valtioiden näkökulmasta ongelma on
päinvastainen – konserniyhtiöiden erillisverotus aiheuttaa
verotulojen vähentymistä ja jopa konserniyhtiöiden nollaverotusta.
Konsernien
näkökulmasta erillisverotuksen aiheuttamia ongelmia voidaan
ryhmitellä seuraavasti:
1. Konserniyhtiöiden tulot tai menot eivät kohdistu oikealla
tavalla.
Jokainen
tulo ja meno on kohdistettava tietylle konserniyhtiölle. Vaikka
esimerkiksi konsernin tietyt hankinnat olisi keskitetty yhteen
yhtiöön, näistä hankinnoista syntynyttä menoa ei voida jakaa
kaikkien konserniyhtiöiden kesken siinä suhteessa, missä meno
hyödyttää mitäkin yhtiötä.3
2. Konsernin sisäisissä liiketoimissa realisoituu luovutusvoittoa tai -tappiota.
Konsernien sisäisissä liiketoimissa on
käytettävä käypää arvoa. Jos konserniyhtiö myy tai luovuttaa
omaisuutta toiselle konserniyhtiölle, realisoituu konserniyhtiölle
luovutusvoittoa tai -tappiota. Konserni ei siis saa vastiketta
miltään konsernin ulkopuoliselta taholta, mutta siitä huolimatta
joutuu maksamaan luovutusvoitosta veron tai vastaavasti saa vähentää
luovutustappion.4
3. Eri valtioissa sijaitsevien konserniyhtiöiden välinen tuloksen- tai tappiontasaus ei onnistu.5
Euroopan unionin tuomioistuin on ratkaisukäytännössä hyväksynyt sen, että
kansallisen konserniverotusjärjestelmän ulkopuolelle rajataan
ulkomaiset tytäryhtiöt. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kahteen eri valtioon sijoittautuneiden konserniyhtiöiden välinen tuloksentasaus ei välttämättä ole mahdollista.
4. Konserniin kohdistuu monenkertaista verotusta.6
Konserniin kohdistuvalla monenkertaisella verotuksella tarkoitetaan sitä, että kaksi eri valtiota verottaa samaa konsernin tuloa. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi silloin, kun toinen valtio verottaa konserniyhtiötä kotimaisena yhtiön kaupparekisteriin merkityn kotipaikan mukaan ja toinen valtio yhtiön johdon sijaintipaikan mukaan.5. Hallinnolliset rasitteet
Eri valtioissa sijaitsevien konserniyhtiöiden on huolehdittava veroilmoitukset jokaiseen valtioon jossa ne toimivat. Lisäksi konsernin on huolehdittava siirtohinnoitteludokumentoinnista, eli laadittava selvitykset konsernin sisäisistä liiketoimista ja niissä käytetyistä hinnoista ja hinnoitteluperiaatteista.
Valtioiden näkökulmasta erillisverotuksen aiheuttamia ongelmia ovat esimerkiksi seuraavat:
1. Konserniyhtiöiden vajaaverotus ja verotulojen väheneminen8
Nykyinen järjestelmä mahdollistaa kansainvälisten
konsernien haitallisen verosuunnittelun, verojen välttelyn ja
tulojen siirtelyn globaalisti.9
Verojen minimoimiseksi konserneissa saatetaan muun muassa siirtää
voittoa valtioon, jossa tuloon kohdistuva vero on alhaisempi. Tämä
voidaan toteuttaa esimerkiksi perimällä yli- tai alikorkoa tai
hinnottelemalla konsernin sisäiset transaktiot eri tavoin kuin mitä
toisistaan riippumattomat yhtiöt olisivat samanlaisessa tilanteessa
sopineet.10
2. Konserniyhtiöiden nollaverotus ja veropohjan rapautuminen
Nykyiset verojärjestelmät mahdollistavat myös sellaisia
järjestelyjä, joiden avulla konsernit pystyvät välttämään
yhteisöveron maksun lähes kokonaan eikä verotus realisoidu missään
valtiossa (ns. nollaverotus).11
Esimerkiksi vuonna 2011 Facebook maksoi Yhdysvaltojen ulkopuolella
tehdystä 840 miljoona punnan tuloksesta veroja ainoastaan 2,9
miljoonaa puntaa.12
Myös Suomessa tämäntyyppinen verosuunnittelu on ollut viime
vuosina esillä: muun muassa Mehiläinen-konserni maksoi vuonna 2011
päättyneeltä tilikaudelta yhteisöveroa runsaat 300 000 euroa
liikevaihdon ollessa yli 200 miljoonaa euroa.13
Yritykset puolustelevat tällaista verosuunnittelua usein sillä,
että ne ovat toimineet lakien ja määräysten mukaisesti.
Verosuunnittelussa pyritäänkin usein hyödyntämään
verojärjestelmän rakenteellisia tai säännösten kielellisiä
heikkouksia. Ongelmat kasvavat usein juuri kansainvälisissä
tilanteissa, joissa toimitaan useiden eri valtioiden ja siten eri
verojärjestelmien alueilla.14
Tällainen verojen välttely hankaloittaa yhteiskunnan toimintojen
rahoittamista; myös sellaisten joita yritykset itsekin käyttävät.
3.Hallinnolliset rasitteet
Konserniyhtiöiden siirtohinnoitteludokumentoinnin valvominen on hallinnollisesti raskasta ja aikaavievää. Valtioilla tai veroviranomaisilla ei myöskään välttämättä ole riittävästi resursseja seurata yhtiöiden verojärjestelyjä tai varojen siirtelyä esimerksi veroparatiisivaltioihin. Kansainvälinen tietojenvaihto ei kaikissa tilanteissa ole mahdollista eikä koko konsernin maakohtaisia raportteja ole yleensä saatavilla.
1Kukkonen
& Walden 2010, s. 15.
2Myrsky
& Linnakangas 2006, s. 169.
3Kukkonen
& Walden 2010, s. 15-16.
4Kukkonen
& Walden 2010, s. 16. Markkinaehtoisista hinnoista poikkeaminen
voi johtaa esimerkiksi VML 31 § mukaiseen
siirtohinnoitteluoikaisuun.
5Valtiovarainministeriö
2013, s. 26-28.
6Knuutinen
2013, s. 181.
7Myrsky
& Linnakangas 2006, s.169-170.
8Knuutinen
2013, s. 181.
9Picciotto
2012, s. 1.
10Helminen
2009, s. 211.
11Helminen
2013, s. 54.
12Neate
2012.
13Yle
Uutiset 22.11.2011. Sittemmin tämäntyyppiseen verosuunnitteluun on
puututtu korkovähennysoikeuksien rajoituksilla, ks. EVL 18a.
14Knuutinen
2013, s.180.
Lähteet
Helminen 2009
Helminen, Marjaana:
Kansainvälinen tuloverotus. Edita Publishing Oy, Helsinki, 2009.
Helminen 2013
Helminen, Marjaana:
Estävätkö EU:n perusperiaatteet aggressiivisen kansainvälisen
verosuunnittelun rapauttaman yritysveropohjan pelastamisen? Teoksessa
Mieho, Altti: Vero ja finanssi – Juhlakirja Matti Myrsky 60 vuotta.
Edita Publishing Oy, 2013.
Julkaistu myös
Edilexissä 14.6.2013.
http://www.edilex.fi/lakikirjasto/10477.pdf
Knuutinen 2013
Knuutinen, Reijo: Veron
minimointi ja yrityksen yhteiskuntavastuu. Verotus 2/2013, s.
177-191.
Kukkonen – Walden
2010
Kukkonen, Matti &
Walden, Risto: Konsernin verosuunnittelu. WSOYpro Oy 2010
Myrsky - Linnakangas
2006
Myrsky, Matti &
Linnakangas Esko: Elinkeinotulon verotus. Talentum. Gummerus
Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2006.
Neate 2012
Neate, Rupert: Facebook
paid £2.9m tax on £840m profits made outside US, figures show. The
Guardian 23.12.2012.
http://www.theguardian.com/technology/2012/dec/23/facebook-tax-profits-outside-us
(23.12.2012)
OECD Observer 2008
OECD Observer /
Neighbour, John: Transfer Pricing: Keeping it arm's lenght. OECD
Centre for Tax Policy and Administration. 3.7.2008.
http://oecdobserver.org/news/archivestory.php/aid/670/Transfer_pricing:_Keeping_it_at_arms_length.html
(3.7.2008)
Pohjola –
Aalto-yliopisto 2013
Pohjolan
ja Aalto-yliopiston tutkijoiden tutkimus: Suuryritysten
kehitysnäkymät huolestuttavat. Suoraa asiaa suuryrityksiltä 2013.
Kyselytutkimus Suomen 250 suuryrityksen johtajalle.
http://www.slideshare.net/AaltoEE/pohjolan-ja-aaltoyliopiston-tutkijoiden-tutkimus-suuryritysten-kehitysnkymt-huolestuttavat
(21.3.2013)
Tilastokeskus 2012
Tilastokeskus:
Yritysrekisterin vuositilasto 2011.
http://www.stat.fi/til/syr/2011/syr_2011_2012-11-26_fi.pdf
(26.11.2012.)
Tilastokeskus 2013
Tilastokeskus:
Suomalaiset yritykset ulkomailla 2011.
http://www.stat.fi/til/stu/2011/stu_2011_2013-04-24_fi.pdf
(24.4.2013)
Valtiovarainministeriö
2013
Elinkeinoverotuksen
asiantuntijatyöryhmän muistio. Valtiovarainministeriön julkaisuja
16/2013. Juvenes Print – Suomen yliopistopaino Oy, 2013.
https://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/075_verotus/20130620Elinke/Elinkeinoverotus.pdf
(20.6.2013)
Yle Uutiset
22.11.2011.
Yle Uutiset.
Terveysbisneksessä osataan säästää veroissa.
http://yle.fi/uutiset/terveysbisneksessa_osataan_saastaa_veroissa/5457003
(22.11.2011)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti