Ne bis in idem on latinaa, joka voidaan kääntää "ei kahdesti samassa asiassa". Periaate tarkoittaa sitä, että samasta asiasta ei voida antaa kahta tuomiota. Eli siis ei voida "tuplarangaista" esimerkiksi kahdessa eri valtiossa tai jopa samassa valtiossa samasta asiasta. Itselleni tulee jotenkin hämärästi mieleen aiheeseen liittyviä lööppejä, mutta asian tarkempi sisältö tuntuu vähäsen etäiseltä. Ne bis in idem löytyy Euroopan ihmisoikeussopimuksen 7. lisäpöytäkirjan 4 artiklasta.
Kielto syyttää ja rangaista kahdesti
1. Ketään ei saa saman valtion tuomiovallan nojalla tutkia uudelleen tai rangaista oikeudenkäynnissä rikoksesta, josta hänet on jo lopullisesti vapautettu tai tuomittu syylliseksi kyseisen valtion lakien ja oikeudenkäyntimenettelyn mukaisesti.
2. Edellisen kappaleen määräykset eivät estä ottamasta juttua uudelleen tutkittavaksi asianomaisen valtion lakien ja oikeudenkäyntimenettelyn mukaisesti, jos on näyttöä uusista tai vasta esiin tulleista tosiseikoista tai jos aiemmassa prosessissa on tapahtunut sellainen perustavaa laatua oleva virhe, joka voisi vaikuttaa lopputulokseen.
3. Tästä artiklasta ei saa poiketa yleissopimuksen 15 artiklan perusteella.
Lopullisesti vapautettu tai tuomittu syylliseksi tarkoittaa käsittääkseni sitä, että tuomio on tullut lainvoimaiseksi. Veroasioiden yhteydessä artikla on herättänyt kysymyksiä ennen kaikkea veronkorotustapausten yhteydessä. Oikeuskäytäntöäkin löytyy jonkin verran. Kiinnostavaa kysymyksessä on mielestäni se, että hallintopäätös voidaan tietyin edellytyksin rinnastaa rikosasiaan (joka siis ihmisoikeussopimuksessa mainitaan ..oikeudenkäynnissä rikoksesta).
Veronkorotuksesta säädetään verotusmenettelylain 32§:ssä. Korotus voidaan määrätä, jos verovelvollinen laiminlyö ilmoittamisvelvollisuutensa (esimerkiksi jättää tuloveroilmoituksessa merkitsemättä jotakin tulojansa tai ei ilmoita saamastaan lahjasta lahjaveron määräämistä varten).
Veronkorotus jakaantuu kolmeen tasoon: (joiden perustana on ilmoitusvelvollisuuden)
1) vähäinen puutteellisuus tai virhe
2) olennainen vaillinaisuus tai virhe
3) tietoisuus tai törkeä huolimattomuus (käytännössä siis tahallisuus).
Ennen veronkorotuksen määräämistä verovelvollista on aina oikeuskäytännön mukaan kuultava (KHO 1998:73).
Ne bis in idemin osalta kysymykset ovat liittyneet ennen kaikkea tuohon veronkorotuksen kolmanteen tasoon, joka voidaan ehkä rinnastaa tavallaan rikoslain mukaiseen veropetokseen. Näissä tapauksissa joita KHO on käsitellyt on ollut kyse siitä, missä tilanteissa veropetossyyte voidaan tutkia, jos samasta asiasta on määrätty myös veronkorotus. KKO:n ennakkopäätösten 2010:45 ja 2010:46 mukaan veropetossyyte voidaan tutkia, jos veronkorotukset eivät ole tulleet lopullisiksi ennen syytteen vireilletuloa. (Veronkorotukset tulevat lopullisiksi eli lainvoimaisiksi silloin, kun niihin ei voida enää hakea muutosta säännönmukaisin muutoksenhakukeinoin. Esimerkiksi verovelvollisen vuoden 2011 verotuksen muutoksenhakuaika päättyy vuoden 2017 lopussa. Syyte taas tulee vireille, kun haaste annetaan tiedoksi.)
Eli JOS
- veronkorotukseen voi vielä hakea muutosta
- voidaan noste syyte veropetoksesta
.. ja tällöin ei ole kyse ne bis in idem -periaatteen mukaisesta tuplarangaistuksesta.
Vähän outoa, eikö? Että prosessin nopeus voi vaikuttaa näin paljon.
Euroopan ihmisoikeussopimus Finlexissä
Verohallinnon artikkeli: Ne bis in idem -kiellon vaikutuksista veroasioissa
Laki verotusmenettelystä 1995/1558
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti