Valtiovarainministeriö julkaisi tiedotteen talousarvioesityksen 2013 verolaeista jo 17.9.2012. Tarkoituksenani on tarkastella täällä jossain vaiheessa ainakin osaa noista verovuoden 2013 muutoksista viime vuotiseen tapaan. Tänään julkaistua luonnosta (pdf) pankkiverosta tuosta aiemmasta tiedotteesta ei kuitenkaan vielä löytynyt.
Mikä?
Pankkivero. Pankkiveroa ei ole syytä sekoittaa rahoitusmarkkinaveroon.
Kuka maksaa?
Suomalaiset talletuspankit. Myös ulkomaisten pankkikonsernien suomalaiset tytäryhtiöt ovat verovelvollisia.
Milloin?
Määräaikaisesti vuosina 2012-2015, kerran vuodessa.
Kenelle maksetaan?
Valtiolle.
Vähennyskelpoisuus?
Ei vähennyskelpoinen verotuksessa, niin kuin eivät verot yleensäkään ole.
Kuinka maksetaan?
Oma-alotteisesti. Pankit siis itse laskevat veron määrän vuosittain ja tilittävät sen Verohallinnolle.
Kuinka paljon?
0,125 % pankin vakavaraisuuslaskennan mukaisten riskipainotettujen erien yhteismäärästä
Viime vuosina esimerkiksi Ruotsi, Saksa ja Tanska ovat ottaneet käyttöön eri tyyppisiä vakausmaksuja tai pankkiveroja. Näiden tavoitteena on ollut paikata finanssikriisin aiheuttamia kustannuksia tai varautua tuleviin kriiseihin. Mitään yhtenäistä järjestelmää ei kuitenkaan ole ollut olemassa.
Euroopan unionissa on kuitenkin nyt valmisteilla kriisinhallintadirektiivi, jossa määritellään yhdenmukaiset periaatteet ja kriteerit kriisinratkaisurahastojen keräämiselle. Direktiivin kansallisten säännösten soveltaminen alkaisi ehdotuksen mukaisesti vuoden 2015 alusta, jonka vuoksi vuoden 2013 alusta Suomessa mahdollisesti sovellettavaksi tuleva kansallinen pankkiverokin on määräaikainen. Määräaikaisuus sekä valmisteilla oleva direktiivi saattavat ehkäistä pankkikonsernien yritysjärjestelyjä, vaikka sellaisia huuteluja eri suunnilta alkoi heti tiedotteen julkaisun jälkeen kuuluakin. Ahneuden määrällä ei taida olla tässäkään rajoja.
Pankkiverolla tavoitellaan vuosittain 170 miljoonan euron verotuloja, jotka tulisivat sellaisenaan suoraan valtion kassaan.
Pankkien toiminta on ollut suhteellisen paljon uutisissa finanssikriisin yhteydessä, mutta tuntuu silti, että itse pankkijärjestelmää ei juurikaan kyseenalaisteta. Myös talletuspankkien ja investointipankkien välinen raja vaikuttaa varsin hämärältä. Itseäni jossain määrin jopa ahdista kehitys, jossa esimerkiksi käteismaksuja pyritään vähentämään ja (luotto)korttien käyttöä edistämään. Menemättä sen enempää tähän raha-asiaan.. nojoo, tuntuu hassulta, että jopa pienille vauvoille avataan pankkitilejä sen enempää asiaa miettimättä tai kyseenalaistamatta ja vastineet siirtyvät krediitteinä bittiavaruudessa.
Tai: Tiedätkö sinä kenelle varojasi pankista allokoidaan? Minä en ainakaan tiedä. Tiedän vain näytöllä näkyvän luvun, mutten sitä, onko tuota lukua enää oikeasti olemassa. Kuka muistaa kuinka moninkertaisesti maailmalla pyörivät rahat on lainattu?
Minä kannatan pankkiveroa. Ylipäätänsä kaikki kehitys, joka pyrkii jollain tavoin vaikuttamaan ehkäisevästi rahoituksella, investoinneilla, talletuksilla ja vastaavilla kikkailuun ja keinotteluun tuntuu tällaisena aikana suotuisalta. Nykyisen pankkijärjestelmän toimimattomuus tuli esiin varsin karulla tavalla finanssikriisin yhteydessä. Pankkien vakavaraisuussäännökset ovat vain yksinkertaisesti olleet liian löyhiä ja lainanannot liian kauas todellisuudesta karanneita.
Ajatelkaapa: Kuinka absurdia on, että on mahdollista lainata jotain, jota ei ole olemassa, ja ajalla on olemassa hinta?
Tai: Olisiko nykyistä pankkijärjestelmää mahdollista korvata?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti